Weikko syntyi Saimaan rannalla hämyisessä savusaunassa, kuten varmaan useat kaimansa aikanaan. Mutta ennen Weikon syntymää samassa saunassa nuoret vetouistelijauroot kokoontuivat vuosittain ja kisasivat järvellä kuka on kovimmista kovin lohimies. Useasti homma meni pelkästään löylyttelyksi ja välillä painiksikin, mutta kyllä siellä savusaunassa joskus lohtakin kylvetettiin.

Nämä entiset nuoret miehet perustivat kalastusryhmän Weikkoset ja vannoivat valan savusaunan pimeydessä - tämä perinne jatkukoon. Vuosien varrella tehtiin vaappuja, lusikoita ja ties mitä himmeleitä. Perinteenä oli, että päivällä tyhjennetään Sokoksen kynsilakkaosasto ja kisaa edeltävänä iltana väritetään pyydyksiä vielä aamuyön pikkutunneilla. Paitsi Markus, jolle langetettiin elinikäinen vaapuntekokielto, kun erehtyi kerran saamaan lohen omatekoisella tuotoksellaan.

Askartelun viehätyksen ja saaliiden innoittamana mukaan astui oman raksihupun suunnittelu. Juho keksi valaa epoksista omia huppuja - niitä maalailtiin ja koristeltiin kaikenlaisilla kimalteilla ja kalaakin tuli. Ristimme hupun Epoksi-Weikoksi. Seuraava Weikko tehtiinkin jo 3D-tulostaen. Parin kesän ansiokkaiden testien jälkeen aloimme miettimään miten hupusta saisi vaihdettua uintia kesken vedon. Lukuisten kokeilujen jälkeen huppu päätettiin halkaista ja saranoida. Ja taas kymmenien protojen ja testien jälkeen oltiin luottavaisia tulokseen. Huppu sai viimeiset silaukset ja muotti tilattiin tuotantoa varten.

Nyt Weikko on viilattu viimeistä piirtoaan myöten iskuunsa ja valmis muidenkin kalastajien tositoimiin. Kehitystyö kuitenkin vielä jatkukoon, kuka tietää vaikka Weikko kulkisi ensi kaudella takaperin. Juhon tuntien en ihmettelisi tätä yhtään. Ja ensi syksynä taas nähdään kuka istuu illalla savusaunan korkeimmalla lauteella himoittu pokaali sylissään - pelkkään Weikkoon pukeutuneena.